Case: Iitinseutu-lehti
Iitin paikallinen ja perinteikäs Iitinseutu-lehti liittyy verkkolehtien suureen joukkoon. Mitä digitalisoituminen tarkoittaa lehtitalon toiminnassa?
Toteutimme yhdessä Iitin paikallislehden Iitinseudun kanssa heidän uutistoimituksensa digiloikan, jonka mukana avattiin nykyisten paperisen ja näköislehden rinnalle uutuutena verkkolehti: iitinseutu.fi. Tunsimme jo ennalta pienempien ja itsenäisten lehtitalojen toiminnan lähietäisyydeltä, ja halusimme antaa myös Iitinseutu-lehdelle parhaan mahdollisen alun ajankohtaisempaan digitaaliseen sisältöön siirtymisessä.
Digitalisoitumisen tarve
Vuoden 2022 alkupuolella Iitinseutu-lehden päätoimittajan, Lumimarja Tirrosen, ja muiden toimituksen työntekijöiden mielissä kypsyi ajatus uutisten digitaalisesta julkaisusta verkkolehden muodossa paperi- ja näköislehden ohella. Paperilehdestä ei haluttu missään vaiheessa luopua, mutta lehtialan kohonneiden kustannusten ja toimituksen pienemmän koon vuoksi päätettiin, että paperinen lehti ilmestyisi jatkossa kahden lehden sijasta vain kerran viikossa. “Suurin syy oli kustannusten räjähdysmäinen kasvu, varsinkin jakelukustannusten. Pelkästään vuonna 2021 jakelukustannukset nousivat edellisvuodesta 22 000 eurolla, ja nousu on jatkunut viime vuonna, ja jatkuu edelleen. Iitinseutua tehdään nykyään hyvin pienellä porukalla, ja kahden viikoittaisen paperilehden tuuttaaminen ulos on ollut aikamoinen ponnistus näin pienellä resurssilla. Kun Iitinseudusta tuli kaksipäiväinen 80-luvulla, henkilöstöä oli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Alun perin lehti oli yksipäiväinen, eli palaamme juurillemme,” Tirronen kuvailee tilannetta viime vuonna.
Kuvassa toimittaja Minna Tervo (vas.), päätoimittaja Lumimarja Tirronen, sekä konttoripäällikkö Satu Santala.
Tämä murroksen hetki oli luonnollinen ajankohta myös verkkolehden mukaan tulolle. Verkkolehden tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat helppokäyttöisyys ja skaalautuvuus eri näyttökokoihin. “Tärkeimmät toiveet liittyivät helppokäyttöisyyteen sekä meidän että lukijoiden kannalta ja tiettyyn visuaaliseen selkeyteen: toiveissa oli saada sivustosta "meidän näköinen". Lisäksi tuntui tärkeältä, että sivusto skaalautuu hyvin mobiiliin - yllättävän monet sivustot eivät sitä tee. Emme myöskään tavoitelleet kuuta taivaalta, vaan halusimme pitää homman melko simppelinä,“ Tirronen avaa tarjouspyynnön avainkohtia.
Huima kutsuttiin mukaan verkkolehden toteutuksen tarjouskilpailuun muiden toimijoiden ohella. Tirronen oli saanut Huiman osalta suosituksen päätoimittajakollegaltaan: “Kuulun Paikallislehtien Päätoimittajayhdistykseen (PPY). Kun päätös verkkolehden perustamisesta oli tehty, kysyin PPY:n Facebook-ryhmässä, olisiko muiden itsenäisten paikallislehtien päätoimittajilla vinkata meille toteuttajaa uudistukselle. Sain PPY:n ryhmästä muutaman vinkin; niiden joukossa oli Huima, jota kehuttiin yhden päätoimittajan toimesta.
Lehtitalon tarpeisiin
Nykypäivänä kaikilla yrityksillä ja yhteisöillä odotetaan olevan jonkinlainen “online presence”, vapaasti käännettynä läsnäolo verkossa — isot tai pienet nettisivut, tai vähintään Facebook-ryhmä, jonka kautta asiakkaille tai ryhmän jäsenille tiedotetaan isoista ja pienistä tapahtumista tai muutoksista. Sama pätee myös lehtialalla, kuten Tirronenkin on havainnut: “Vahvasti digitalisoituneen maailman myötä tiedonvälitys on nopeutunut hurjaa tahtia, eikä tästä kehityksestä voi yksikään lehti oikeastaan jättäytyä pois.” Huiman puolella olemme olleet mukana monessa digiloikassa ylpeänä siitä, että voimme auttaa lähialueiden ja koko Suomen yrityksiä ja toimijoita eteenpäin. Näin myös Iitinseutu-lehden kanssa, ja meiltä löytyikin pitkän linjan osaamista verkkolehtien kanssa toimimisesta.
“Huiman tarjouksesta tuli sellainen tunne, että [toiveemme] ymmärretään, ja kokoluokka tuntui oikealta. Tietysti myös hinta oli merkittävä kriteeri. Ennakko-odotusten lisäksi meillä oli varmaan myös "ennakkopelkoja", koska kukaan meistä ei ole tekniikan ihmelapsi, ja opeteltavien asioiden määrä ehkä vähän hirvittikin. Siitä on ollut hyötyä, että Huimassa tunnetaan paikallislehtimaailma ja tällaisten pienten lehtien toimintaympäristö Lauttakylän kautta,” Tirronen sanoo yhteistyöstä Huiman kanssa.
Tämän projektin kanssa hyppäsimme nopeasti täyteen laukkaan ja hyödynsimme sivustolle olemassa olevia työkalujamme - ProcessWire etunenässä - joiden avulla sivusto syntyi nopeasti. Lehden toiveiden ja omien periaatteidemme mukaisesti pistimme erityispainotuksen mobiilikäytettävyydelle, järjestelmän käytön helppoudelle ja luettavuudelle. Tirronen kertoo: “Kommunikointi on ollut helppoa: kysymyksiin on saatu selkeitä vastauksia, ja ongelmissa on autettu. Ei ole tarvinnut hävetä tyhmien kysymysten kysymistä! Sivuston ulkoasuun ja ominaisuuksiin olemme olleet hyvin tyytyväisiä suhteessa kustannuksiin. Myös sivuston helppokäyttöisyys on jopa yllättänyt: mitään suuria teknisiä ongelmia ei ole ilmennyt, ja käyttö on ollut helppo oppia.“
Iitinseudun puolesta ei tarvittu integrointia toimitusjärjestelmän kanssa, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä aiemmin (esim. MediaBoxin Scoop tai Kosilan Desk). Lehden pitkäaikainen yhteistyökumppani Lehtiluukku pysyy myös jatkossa näköislehden julkaisualustana, ja liitimme näköislehteen pääsyn osaksi verkkolehden kirjautumista. Tilaajatietojen hallinta toteutettiin yhdessä tuumin ohjelmistotalo Macisterin Press-järjestelmän kanssa yhteensopivaksi, ja lehden toiminta heidän kanssaan jatkuu kuten ennenkin.
Uudella innolla tulevaisuuteen
Iitinseutu-lehden monipuolinen ja värikäs sisältö on tuonut sivuston eläväksi kehitystyön jälkeen, ja tämä on havaittu myös paikallisten keskuudessa. Uusi sivusto julkaistiin juuri vuodenvaihteen alla 29.12.2022 ja se on saanut varovaisen positiivisen vastaanoton: “[Olemme saaneet] enimmäkseen hyvää palautetta, joskaan iittiläiset eivät ylipäätään ole kovin innokkaita palautteen antajia. Todella moni on halunnut vaihtaa lehtitilauksensa pelkkään digiin. Sivustolla käy koko ajan enemmän väkeä; some-linkityksillä näyttää olevan siinä iso rooli. Yllättävän hyvin on myös ymmärretty toisesta viikoittaisesta paperilehdestä luopuminen.”
Toimituksen puolella taas on havaittu verkkouutisoinnin ero perinteiseen viikottaiseen printtiin verrattuna, erityisesti ajankohtaisten uutisten toimittamisessa ja sisällön eroavaisuuksissa. “Kollegat ovat puhuneet siitä, miten verkkojulkaiseminen tekee työstä mielekkäämpää, kun jutut saa ulos nopeammin. Nyt olen saanut kokea sen itsekin, ja työhön on tullut ihan uutta draivia. Jos ja kun tulee isoja uutisia, olemme aivan eri tavalla ajan hermolla kuin ennen. Nyt jo olen oppinut, että verkkoon pitää kirjoittaa vielä lyhyempiä kappaleita kuin printtiin — ja ylipäätään lyhyempiä juttuja. Väliotsikointikin on uutta ja tuntui aluksi työläältä, mutta siihen on alkanut jo syntyä rutiinia,” Tirronen kertoo.
“Opettelemista on varmaan siinä, että osaa rajata oman työaikansa ja laittaa koneen kiinni; meillä kun ei ole mitään uutisdeskiä eikä henkilöresurssia siihen. Pitää siis pitää varansa, ettei ala tehdä lehteä 24/7 nyt kun siihen on mahdollisuus! Vaikka takana on työntäyteiset pari kuukautta, kaikki on lopulta mennyt helpommin ja sujuvammin kuin osasin odottaa.”
Iitinseutu-lehti
Iitinseutu on vuonna 1954 perustettu paikallislehti, joka kertoo elämästä Iitissä ja lähialueilla. Iitti on noin 6 500 asukkaan vireä kunta kahden suuren kaupunkialueen, Lahden ja Kouvolan, välissä. Iitin oma paikallislehti perustettiin aikoinaan palvelemaan paikallista liike-elämää ja toimimaan kuntalaisten yhteishengen lujittajana. Lehti on edelleen Iitin ja iittiläisyyden vankkumaton puolestapuhuja.
Lehden ydinsisältöä ovat paikallisuutiset. Iitinseutu seuraa tiiviisti kunnan, hyvinvointialueen, yhdistysten ja seurakunnan tapahtumia — kulttuuria, urheilua ja elinkeinoelämää unohtamatta. Toimituksesta pyritään jalkautumaan kylille mahdollisimman usein, ja paikallisten ihmisten kuulumisia lehti kertoo esimerkiksi suositulla Aamukahvilla-palstallaan.