Saavutettavuus laajentaa sivustosi käyttäjäryhmää
Useimmat meistä eivät halua karsia käyttäjiä verkkosivuiltaan, vaan haluavat taata mahdollisimman hyvän tarjonnan mahdollisimman laajalle kohdeyleisölle. Oletko koskaan kuullut termiä saavutettavuus? Oletko miettinyt, miten esimerkiksi kuurot, sokeat tai kenties halvaantuneet voisivat käyttää verkkosivujasi? Nämä kohderyhmät saattavat usein unohtua verkkosivujen suunnitteluvaiheesta.
Oletko koskaan loukannut itseäsi ja joutunut olemaan käsi paketissa kuukauden verran? Tai oletko hukannut lasejasi ja nähnyt huonosti? Siinä tapauksessa sinullakin on ollut “väliaikainen vammautuminen” ja voisit hyötyä verkkosivujen saavutettavuuksista.
Mitä tarkoittaa verkkosivujen saavutettavuus?
Verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että ne ovat kaikkien ihmisten käytettävissä. Vammautuneet, ikääntyneet ja oppimisvaikeuksista kärsivät ihmiset hyötyvät hyvin paljon verkkosivuista, jotka on suunniteltu saavutettaviksi. Useimmiten saavutettavuus yhdistetään erilaisiin fyysisiin ja neurologisiin vammoihin kuten sokeus, kuurous ja kognitiiviset häiriöt, kuten oppimis- ja keskittymisvaikeudet.
Usein kuitenkin unohdetaan, että saavutettavuus palvelee kaikkia verkkosivun käyttäjiä. Minä usein itsekin käytän tekstityksiä esim. meluisissa ympäristöissä ja käytän hyväkseni verkkosivuilla navigointia pikanäppäinten avuin. Samaten saavutettavuus palvelee vanhuksia, joilla saattaa iän myötä olla kuulo, näkö tai käsien motoriikka heikentynyt.
Miten ihmiset hyötyvät saavutettavuudesta?
- Näkövammaiset ihmiset voivat käyttää esimerkiksi pistekirjoitusnäyttöjä tai ruudunlukulaitteita kuten JAWS tai Talkback. Ruudunlukulaitteet lukevat ääneen näytöllä olevan sisällön ja kertovat aina kun fokus siirtyy toiseen elementtiin. Fokuksen muuttuminen tarkoittaa sitä, kun käyttäjä siirtyy esim. linkistä toiseen näppäimistöllä.
- Värisokeat käyttäjät lukeutuvat näkövammaisiin. Värisokeille ja huonon näön omaavia ihmisiä täytyy huomioida verkkosivujen kuvien ja tekstin kontrastisuhteissa, jotta sisältöjen eroittaminen toisistaan on mahdollisimman helppoa.
- Motoriset ja fyysiset vammat voivat tehdä esim. hiiren ja näppäimistön käytöstä mahdotonta. Näihin lukeutuu esim, halvaantuneet tai amputoidut raajat tai tenniskyynärpää. Tällöin käytetään navigointiin ja tietokoneen käyttöön esimerkiksi Sip-and-puff -tyyppistä lisälaitetta. SNP laitetta ohjataan suussa olevalla putkella, joka vastaanottaa signaaleja ilmanpaineesta joka muodostuu joko puhaltamalla, tai imemällä putkea.
- Kuulovammaiset hyötyvät verkkosivuilla olevista tekstityksistä. Esimerkiksi kuulovammaisille videoiden katsomisen mahdollistaa videoiden tekstitys tai puhtaaksikirjoitus.
- Kognitiiviset ja neurologiset häiriöt kuten ADHD, ADD, Asperger ja muut keskittymiseen ja havainnointiin vaikuttavat häiriöt pitää huomioida verkkosivujen sisällössä. Esimerkiksi vilkkuvat tai liikkuvat elementit, automaattisesti toistuvat videot ja vaikealukuiset tekstit hankaloittavat sisällön tulkintaa näissä tapauksissa.
- Puheen ja kielen häiriöt kuten, mykkyys, änkytys ja dysartria. Hyötyvät saavutettavuudesta monin tavoin. Häiriön vakavuudesta riippuen tämä voi vaikuttaa esimerkiksi puhekomentojen antamiseen ohjelmille. Tämä kannattaa huomioida siten, että yrityksella on useita yhteydenottotapoja. Ainoastaan puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot eivät toimi, jos vastapuolella oleva ihminen on mykkä.
Miten saavutettavuus otetaan huomioon?
Vaikka verkkosivusi olisivat visuaalisesti kauniit ja käytettävyydeltään helppotoimiset, se ei aina tarkoita sitä, että ne ovat saavutettavat. Saavutettavuus usein täytyy ottaa huomioon heti sivuston suunnitteluvaiheessa, sillä se voi olla vaikea toteuttaa verkkosivuun jälkikäteen. Verkkosivujen saavutettavuus toteutetaan niinsanotulla WCAG A/AA/AAA -asteikolla.
Yhden A:n vaatimukset täyttävät pienimmät saavutettavuusvaatimukset ja kolmen A:n vaatimusten mukaan tehdyt sivut täyttävät kaikki saavutettavuusvaatimukset. Vaikkakin WCAG -vaatimukset ovat hyviä merkkejä saavutettavuuden takaamiseksi, ei niihin kuitenkaan kannata sokeasti luottaa. Parhaan tuloksen saat itse testaamalla verkkosivuja eri laitteilla tai antamalla verkkosivuston koekäyttöön testiryhmälle, jotka käyttävät erilaisia apuvälineitä tai saavutettavuusominaisuuksia.
Huima auttaa
Huima tarjoaa tarvittaessa asiakkailleen verkkosivuja jotka täyttävät saavutettavuusvaatimukset WCAG A/AA. Huima myöskin on päivittänyt muutamia verkkosivuja saavutettaviksi asiakkaiden pyynnöstä. Esimerkiksi https://kaustisenseutu.fi/ on pyritty tekemään mahdollisimman saavutettavaksi ja palvelemaan kaikkien ihmisten tarpeita.
Käytetään esimerkissä oletuksena sitä, että Huima suunnittelee ja toteuttaa verkkosivut ja asiakas hoitaa verkkosivujen sisällön. Miten tässä kohtaa saavutettavuuden takaaminen jakautuu meidän välille? Erittelen alle muutamia asioita ranskalaisin viivoin, jotka hieman selkeyttävät työnjakoa. Lisää aiheesta voit lukea Aluehallintaviraston Saavutettavuusvaatimukset -verkkosivulta linkin takaa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/.
Huima:
- Suunnitteluvaiheessa huomioon otettavat asiat
- Sivuston kontrastisuhteet helppolukuisuuden takaamiseksi.
- Navigaation suunnittelu yhdenmukaiseksi ja saavutettavaksi.
- Liikkuvien ja välkkyvien elementtien huomiointi ja karsiminen.
- Tekstien värit, koot ja asettelu.
- Koodiin tehtävät muutokset, jotka auttavat saavutettavuudessa.
- Aria-labeleilla toteutettavat kuvaukset näytönlukijoita käyttäville ihmisille.
- Elementtien fokusjärjestys kun sivustoa selataan näppäimistöllä.
- Validi ja oikeaoppinen HTML-koodi joka ei sekoita esim. ruudunlukijoita.
- Liikkuvan sisällön ja elementtien kontrollit.
- Mobiiliystävällisyys ja sivuston yhtenäinen sisältö sivustoa zoomatessa.
- Asiakkaan ohjeistaminen saavutettavan sisällön tekemiseen
Asiakas:
- Sisältötekstien, kuvien ja elementtien syötössä huomioitavia asioita
- Kuviin pitää lisätä aina lyhyt kuvaus joka palvelee näkövammaisia käyttäjiä.
- Videoita lisätessä pitää huomioida puhtaaksikirjoitus, tekstitykset ja äänitiedosto videon sisällöstä.
- Kuvien kontrastisuhteet näkövammaisille.
- Sisältötekstien johdonmukaisuus, otsikot, listat, leipätekstit jne.
- Ei pitkiä sisältötekstejä ilman otsikointia.